Luulitko, että tiiviin sosiaalisen meiningin ja laulullisen kunnianhimon käsittämättömän yhteentiivistymän huippu voidaan saavuttaa talvimaanantaisin WiOLissa Leppäsuonkadulla?
Ei, huippu saavutetaan Wene-WiOLin jokakesäisellä kirkkovenekiertueella.

wene-wiol logo

Wene-WiOL – mitä se on?
Tärkeintä on sosiaalisuus
Weneretkellä saavutetaan mieletön yhteishenki: Tämä on seurausta yhdessä soutamisesta ja yhdessä laulamisesta. Yhteishenki on wene-retken ydin. Tämä näkyy selvimmin viimeisenä iltana: haikeus on käsin kosketeltavaa.

Retkellä ei ole sosiaalisia klikkejä eikä syrjintää. Joka vuosi mukaan tulee uusia laulajia, jotka persoonallaan ja laulutavallaan pitävät wenekuoron mielenkiintoisena.
Vastaavasti joka vuosi on mukana kasa weneretki-senioreita, jotka tietävät miten homma toimii. He puolestaan ovat mukana, koska weneretki on parasta, mitä he katsovat kesällä voivansa tehdä.

Musiikillinen taso on korkea
Ei ole vielä ollut wenekonserttia, josta yleisö ei ole lähtenyt ihmetellen konsertin korkeaa laatua ja pahoitellut yleisömäärän pienuutta pikkupaikkakunnilla.
Wenekuoro on erinomainen. Tämä kuoro pystyy yhteishenkensä ja taitonsa takia heittäytymään biiseihin tavalla, joka kuuluu ja tuntuu.

Kuoro-ohjelmisto on keskittynyt kirkkomusiikkiin. Se ei ole suppea eikä missään nimessä tylsä sarka - mukaan mahtuu klassismia ja modernismia, gregoriaanisia lauluja ja negrospirituaaleja.
Kuoroa johtaa musiikin maisteri Erkki Nurmi. Musiikilliset valinnat ja harjoitusmenetelmät ovat joka vuosi olleet onnistuneita.

WeneWiOL 2010 - 08

WeneWiol luonto

Luonto on mahtava osa retkeä
Kirkkoveneillä liikkuminen ja teltoissa nukkuminen ovat oleellinen osa retkeä. Aamuisin heräämme teltoissa, juttelemme ja puuhastelemme aamuaskareita hetken ja siirrymme aamiaiselle. Sitten soudetaan kunnes rantaudutaan lounasta varten. Iltapäivällä on toinen soutujakso, jonka jälkeen päädytään yöpymispaikkaan saareen tai muuhun leiriytymispaikkaan.

Ikimuistoisimmat hetket ovat soutuja keikalta auringonlaskussa kohti saarta ja viimeisen konsertin jälkeistä karonkkaa. Vesi on tyyni ja mieli on korkealla.

Miksi lähteä retkelle ja miten toimia, jos haluaa mukaan?
Wene-WiOL on parasta mitä tiedämme. Emme tiedä kenenkään katuneen lähtöään; päinvastoin, monet jäävät koukkuun ja tulevat retkelle vuosi toisensa jälkeen.

Tule mukaan Wene-WiOL:n ensimmäisiin treeneihin tammi-helmikuussa (tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan WiOLin sähköposti-listalla ja treeneissä alkuvuodesta), laulamattomia roudareita tarvitaan myös aina muutamia. Hanki lisätietoja vaikka juttelemalla viime vuosien retkeilijöiden kanssa. Itse kiertue toteutetaan yleensä aina heinäkuun viimeisellä kokonaisella viikolla. Hintakaan ei päätä huimaa, kustannukset ovat noin 150 € per henkilö. Ja tähän sisältyy ruoka ja matkustaminen.

Ei tämä ole sen kummempaa. Mukaan vaan - Wene-WiOL on loistava retki!

Mukaan vaan

Tähänastiset weneretket:
2017 Uukuniemi - Kerimäki - Kesälahti. Wenekuoro vastasi viimein Seppo "Paroni" Paakkunaisen kutsuun ja suuntasi kulkunsa uudelle aluevaltaukselle Uukuniemelle, jossa odottikin hieno vastaanotto myös Uukuniemi-seuran taholta. Soutupäivinä nautittiin Puruveden upeista hiekkarannoista, paratiisimaisista yöpymispaikoista, porukan musikanttien jamittelusta ja letkeästä tunnelmasta; koko retki oli yhtä juhlaa, mitä kuvastaa myös termin "esikaronkka" ilmestyminen wenekansan sanavarastoon.

2016 Lemi - Imatra - Lappeenranta. Wene-WiOLin 30. juhlaretki! Helteet hellivät ja wenekansa löysi itsensä mm. Imatralta lekottelemassa hawaijilaistyylisessä rantabaarissa, ässää! Alkuvaiheessa vierailtiin neliäänisen virsilaulun mahtipitäjässä Lemillä WiO:n kesäretkeläisten seurassa, Lappeenrannan juhlakonsertissa laulettiin kolmen kapun voimin ja bakkanaalissa herkkujen päätähtenä - tottakai - aitoa Lemin särää.

2015 Pälkäne - Kangasala - Längelmäki. Roineen armaisten aaltojen äärellä hienoja keikkapaikkoja, vaihteeksi ennätyskylmä WW-viikon sää, hollantilaisen basso-osaston beatboxausta ja eeppinen paljubakkanaali.

2014 Lieksa - Juuka - Paateri. Ammoisia Pielis-legendoja uhmaten soudettiin Kolin upeissa maisemissa ja nautittiin helteistä; viimeisellä keikalla jopa lähes saunamaisissa lämpötiloissa.

2013 Sulkava - Savonlinna - Punkaharju. Wene-WiOL tiettävästi ensimmäistä kertaa Savonlinna Cityn huudeilla: konsertti Savonlinnan tuomiokirkossa täydelle salille ja viikko täynnä maittavia elämyksiä Puruveden muikkujen ja upeiden maisemien parissa. Matkalla Punkaharjulle kuoro sai myös nauttia jazzlegenda Paroni Paakkunaisen ja rouvansa oivasta vieraanvaraisuudesta.

2012 Vihti - Lohja - Mustio. Jälleen uusi aluevaltaus Wene-WiOLin näkökulmasta logistisesti erinomaisella Länsi-Uudellamaalla, jossa wenekuoro pääsi nautiskelemaan hienoista kartanomaisemista, tutustumaan oikeaan kartanoelämään heinätöiden merkeissä ja laulamaan upeissa vanhoissa kirkoissa. Legendaarisena kohtanaan mainittakoon myös "tutustuminen" Karjalohjan paikalliseen nuorisokulttuuriin.

2011 Ruokolahti - Joutseno - Savitaipale. 25. weneretki. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin senioreille oma osuus loppuun, jolloin veneitä oli peräti viisi ja mukana ennätysmäärä wenewiolisteja - päätä ei huimannut vaikka helle ja ukkonen vaivasivat ja Ferrari-veneellä mitattiin WW-soudun huippunopeuksia.

2010 Kontiolahti - Joensuu - Rääkkylä - Liperi. Pohjois-Karjalan helteet ja biitsit hellivät, tällä kertaa WW myös debytoi Joensuun torilavalla viihdekonsertin merkeissä.

2009 Kuhmoinen - Sysmä - Heinola. WW ensimmäistä kertaa kunnolla Päijänteellä! Ja reissu olikin melkoisen uraauurtava, mm. jo siksikin että veneuintia harrastettiin vain kerran koko retken aikana (ja sekin hampaat kalisten...)

2008 Kangasniemi - Hirvensalmi - Otava. WW Puulajärvellä, jossa paikoitellen huimat aallot suurella selällä uhmasivat kuoroa ja yhtenä matkaveneenä ollutta 107-vuotiasta ruuhea nimeltä Pien-Sievä.

2007 Sulkava - Puumala - Anttola. 21. weneretki ja bakkanaalissa unohtumaton savusauna-elämys.

2006 Taipalsaari - Joutseno - Imatra - Ruokolahti. 20. weneretki, Wene-WiOL myös telkkarissa Ylen paikallisuutisissa. Loppumatkasta suurkuoron kanssa liikuimme jo neljällä veneellä.

2005 Ruovesi - Pohjaslahti - Murole - Kuru. Wene-WiOL ensimmäistä kertaa Pirkanmaan vesillä; toistaiseksi retken historian läntisin reissu.

2004 Punkaharju - Kerimäki - Villala - Kesälahti. Punkaharjulla perinteisen kirkkokonsertin lisäksi oli myös viihdekonsertti.

2003 Suomenniemi - Savitaipale - Himalansaari - Ristiina. Niin ikään legendaarinen retki Uppotukki-veneen kanssa.

2002 Vehmersalmi - Uusi Valamo - Tuusniemi. Legendaarinen vierailu Uuden Valamon ortodoksiluostarissa.

2001 Pyhäselkä - Rääkkylä - Liperi - Savonranta. Toinen vuosi Pasia kyyditen aurinkoisella säällä ja loistavien päiväruokien tahtiin.

2000 Otava - Hirvensalmi - Kangasniemi. Vihdoin löytyi Puulalta tarpeeksi Iso Kuikka, kirkkovene, johon kaikki mahtuivat! Bachin 250 v. syntymäpäivää muistettiin Singet dem Herrn -motetilla.

1999 Rantasalmi - Kangaslampi - Enonkoski - Savonranta. Bachia kahden motetin ja kolmen kirkkoveneen voimin.

1998 Puumala - Anttola - Ristiina. Hulvatonta menoa kalliomaalausten jäljillä.

1997 Punkaharju - Sulkava - Puumala. Kaikkien aikojen kostein veneretki, mutta viimeiset illat sateenkaarineen ja auringonlaskuineen korvasivat kaiken.

1996 Joutseno - Ruokolahti - Taipalsaari - Lappeenranta. WW täytti 10 vuotta, Kotimaan Katsauksessa näyttiin.

1995 Eno - Joensuu - Rääkkylä - Liperi. "Vetää vertoja Radion Kamarikuorolle", hehkutti ensimmäisen konserttipaikkamme kanttori.

1994 Heinävesi - Outokumpu - Tuusniemi - Kaavi. Ennätyshelteinen sää, ennätyshaastava ohjelmisto ja lopuksi rapujuhlat.

1993 Kotka - Pyhtää - Vehkalahti - Haapasaari. Mukana myös menestyksekäs osallistuminen Kotkan meripäivien laulukilpailuun. Haapasaareen mentiin lopulta kuitenkin moottorilla.

1992 Lahti - Asikkala - Hollola. Hairahdus Päijät-Hämeeseen, missä vaihteeksi myös satoi.

1991 Saari - Kerimäki - Kesälahti - Punkaharju. Tauotonta päivänpaistetta, karhunsyöntiä ja juustofondue-karonkka.

1990 Savitaipale - Joutseno -Imatra - Taipalsaari. "Kakkonen on ykkönen!" Wene-WiOL ensi kertaa kahdella veneellä.

1989 Rääkkylä - Kitee - Liperi. "Hatunnosto Hannu Marjamäelle tyylikkäästä ohjelmanvalinnasta", kirjoitti paikallinen kriitikko mm. stahanovilaisesta "Jesu, meine Freude":stamme.

1988 Juuka - Nurmes - Lieksa. Tuulisella Pielisellä korotettiin veneen laitoja ja päivässä soudettiin Nurmeksesta Lieksaan, kun parilla porukasta ei ollut kuivaa makuualustaa metsässä yöpymiseen.

1987 Joutseno - Ruokolahti - Taipalsaari. Debyyttiveneilijöiden legendaarinen liikkeellelähtö vastavirtaan Vehkataipaleen pumppuasemalta!

Kuvat © Mox Soini