Luulitko, että tiiviin sosiaalisen meiningin ja laulullisen kunnianhimon käsittämättömän yhteentiivistymän huippu voidaan saavuttaa talvitorstaisin Wiolissa? Ei, huippu saavutetaan Wene-Wiolin jokakesäisellä kirkkovenekiertueella.
Wene-Wiol — mitä se on?

Tärkeintä on sosiaalisuus
Weneretkellä saavutetaan mieletön yhteishenki: Tämä on seurausta yhdessä soutamisesta ja yhdessä laulamisesta. Yhteishenki on wene-retken ydin. Tämä näkyy selvimmin viimeisenä iltana: haikeus on käsin kosketeltavaa.
Retkille tulee joka vuosi mukaan uusia laulajia, jotka persoonallaan ja laulutavallaan täydentävät wenekuoroa. Vastaavasti joka vuosi on mukana kasa weneretki-senioreita, joiden kokemuksen avulla homma pysyy kasassa. He tietävät, että weneretki on parasta, mitä kesällä voi tehdä.

Musiikillinen taso on korkea
Ei ole vielä ollut wenekonserttia, josta yleisö ei ole lähtenyt ihmetellen konsertin korkeaa laatua ja pahoitellut yleisömäärän pienuutta pikkupaikkakunnilla. Wenekuoro on erinomainen. Tämä kuoro pystyy yhteishenkensä ja taitonsa takia heittäytymään biiseihin tavalla, joka kuuluu ja tuntuu.
Kuoro-ohjelmisto on kaikkea muuta kuin suppea – mukaan mahtuu musiikkia aina modernismista gregoriaanisiin lauluihin. Kuoroa ovat johtaneet viime vuosina mm. Riku Laurikka, Elisa Huovinen sekä Erkki Nurmi.

Luonto on mahtava osa retkeä

Kirkkoveneillä liikkuminen ja teltoissa nukkuminen ovat oleellinen osa retkeä. Aamuisin heräämme teltoissa, juttelemme ja puuhastelemme aamuaskareita hetken ja siirrymme aamiaiselle. Sitten soudetaan kunnes rantaudutaan lounasta varten. Iltapäivällä on toinen soutujakso, jonka jälkeen päädytään yöpymispaikkaan saareen tai muuhun leiriytymispaikkaan.
Ikimuistoisimmat hetket ovat soutuja keikalta auringonlaskussa kohti saarta ja viimeisen konsertin jälkeistä karonkkaa. Vesi on tyyni ja mieli on korkealla.
Miksi lähteä retkelle ja miten toimia, jos haluaa mukaan?
Wene-Wiol on parasta mitä tiedämme. Emme tiedä kenenkään katuneen lähtöään; päinvastoin, monet jäävät koukkuun ja tulevat retkelle vuosi toisensa jälkeen.
Ota yhteyttä kuoroon ja tule mukaan Wene-Wiolin ensimmäisiin treeneihin kevättalvella. Myös laulamattomia roudareita tarvitaan aina muutamia. Hanki lisätietoja vaikka juttelemalla viime vuosien retkeilijöiden kanssa. Itse kiertue toteutetaan yleensä aina heinäkuun viimeisellä kokonaisella viikolla. Kustannuksetkaan eivät päätä huimaa, sillä retkellä kaikki ruokailuista matkustamiseen toteutetaan talkoohengessä yhdessä tekemällä.
Ei tämä ole sen kummempaa. Mukaan vaan – Wene-Wiol on loistava retki!

Wene-WiOLin jokakesäinen konserttikiertue nähdään heinäkuussa 2025 Savitaipaleella, Himalansaarella ja Anttolassa. Tänä vuonna jo 39. vuottaan soutava kuoro liikkuu konserttipaikasta toiseen kirkkoveneillä, yöpyy telttaillen luonnossa ja esiintyy ilmaiskonserteissa Saimaan rannoilla.
Kesän 2025 Soudelmia-kiertue yhdistelee kansamusiikkiperinnettä Suomesta ja Irlannista. Ohjelmistossa toistuvat rauhan ja toivon teemat, ja sen helmenä kuullaan kuoron riveissä laulavan säveltäjä-sanoittaja-kaksikon Miikka Hilkkeen ja Telma Peuran kolmiosainen Soudelmia-teos. Laulamisesta, soutamisesta ja luonnon kauneudesta iloitseva teos kantaesitetään kiertueella nyt kokonaisuudessaan. Kuoroa johtavat Erkki Nurmi ja Ossi Hiltunen.
Wene-WiOLin konsertit 2025:
Su 20.7. klo 13 Savitaipaleen kirkossa
Ke 23.7. klo 18 Himalansaaren kyläkirkossa
La 26.7. klo 18 Anttolan kirkossa
Konsertteihin on vapaa pääsy. Käsiohjelma 20/10 euroa. Tervetuloa!
Aikaisemmat Wene-retket
2024 Puumala – Joutseno – Imatra. Wene-Wiol souti jälleen Saimaalla ja vieraili matkansa varrella Puumalassa, Joutsenossa ja Imatralla. 2024 Soudelmia-kiertueohjelmistossaan kuoro yhdisteli englantilaista ja pohjoismaista kuoromusiikkia ja konsertin teoksissa soivat ilon ja rakkauden teemat. Konsertin nimi on lainattu Soudelmia-teossarjasta, jonka ensimmäinen osa Soudantai sai kiertueella ensiesityksensä. Koko matkaa helli poutasää aivan viimeiseen päivään asti, jolloin voimakas syöksyvirta yllätti veneilijät, pakotti rannalle ja kasteli sitten koko viikon edestä. Äkkirantautumisten vuoksi karonkkapäivän lounas myöhästyi monta tuntia, joka kuitenkin teki ateriasta sitäkin herkullisemman ja kaiken vaivan arvoisen. Kuoroa johtivat Erkki Nurmi ja Riku Laurikka.
2023 Padasjoki – Heinola – Kouvola. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien kirkkovenekuoro Wene-Wiol aloitti vuoden 2023 soutukiertueensa Päijänteellä ja konsertoi soutureitin varrella Padasjoella, Heinolassa ja Kouvolassa. Perinteinen loppukesän kiertue oli kuorolle jo 37. vuotuinen souturetki. Kesän 2023 Laulusilta-kiertueohjelmistossaan kuoro yhdisteli virolaista ja suomalaista sekakuoromusiikkia. Mieleenpainuvaksi kohokohdaksi matkan varrella nousi ehdottomasti Kimolan kanavasta läpikulku: syvälle laskeva kanava paljasti korkeat betoniseinämät, jonka akustiikkaa kokeilimme kolmen kirkkoveneen edestä. Sateesta piittaamaton kimolalaisten joukko seurasivat innolla ainutlaatuista esitystä, jossa soi muun muassa Finlandia ja Laulu Vuokselle. Kuoroa johtivat Erkki Nurmi, Elisa Huovinen ja Riku Laurikka.
2022 Kuopio – Vehmersalmi – Leppävirta. 36. Wene-Wiol saapui Savo-Karjalan järvimaisemiin ja konsertoi soutureitin varrella Kuopiossa, Vehmersalmella sekä Leppävirralla. Vuoden 2022 Samassa veneessä -kiertueohjelmisto yhdisteli muun muassa pohjoismaista, virolaista ja ukrainalaista kuoromusiikkia. Ohjelmiston läpikantavana teemana oli yhteinen ihmisyys, joka kantaa maailmanmullistusten läpi: olemmehan samassa veneessä. Kuoroa johtivat Erkki Nurmi ja Riku Laurikka.
2021 Mikkeli – Puumala – Ruokolahti. Wene-Wiol (WW) juhli vuonna 2021 35. soutuvuottaan Savo-Karjalan järvimaisemissa. WW on Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien kesäretki, jonka aikana matkat taittuvat kirkkoveneillä. Juhlavuoden soutureitin varrella WW konsertoi Mikkelissä, Puumalassa ja Ruokolahdella. Vuoden 2021 kiertueohjelmiston säveltäjinä kuultiin mm. Gustav Holstia, Edvard Griegiä ja Toivo Kuulaa. Kuoroa johtivat Elisa Huovinen, Erkki Nurmi ja Riku Laurikka.
2020 Rantasalmi – Ukonvuori – Heinävesi. 34. Wene-Wiol sai nauttia kahden ammattilaisen johtamistaidoista, kun puikkoihin astui Riku Laurikan lisäksi Wiolin entinen johtaja Elisa Huovinen. Konsertoimme kahden normaalin kirkkokonsertin lisäksi YouTubeen taltioidussa konsertissa Ukonvuoren jylhissä maisemissa. Tätä konserttia jäi kuuntelemaan kuikkien lisäksi parikin kanoottiseuruetta järveltä käsin ja haastavasta akustiikasta huolimatta konsertti oli onnistunut uusi kokeilu. Viikon puolivälissä tuplaleiriin saavuttiin rajun ukkosmyrsyn saattelemana, mutta muuten wenekansa sai jälleen nauttia suotuisista soutukeleistä. Retki oli tervetullut keskeytys koronarajoitusten muuttamaan arkielämään, ja paluu WW-kuplasta arkeen oli, jos mahdollista, vieläkin raastavampi kuin tavanomaisina vuosina.
2019 Punkaharju – Savonlinna – Rantasalmi. Vuonna 2019 järjestetty Wene-Wiol oli 33. veneretki, ja se soudettiin aurinkoisessa säässä Savossa, Saimaan kuvankauniissa maisemissa. Viikon aikana venekuoro konsertoi Punkaharjun kirkossa, hauskassa akustiikassa Savonlinnan pikkukirkossa sekä Rantasalmen kirkossa. Venekuoroa, jota tultiin kuulemaan jopa bussilasteittain, johti toista kertaa musiikin kandidaatti Riku Laurikka. Paitsi yleisöstä, myös ravintolatarjonnasta saatiin kilpailla Oopperajuhlien kanssa, mutta sopu antoi sijaa ja saunaankin päästiin poikkeuksellisesti kesken reissun.
2018 Partakoski – Anttola – Ristiina. Vuonna 2018 järjestetty Wene-Wiol oli 32. veneretki, ja se soudettiin Saimaalla 28.7.-5.8. Venekuoroa johti ensimmäistä kertaa musiikin kandidaatti Riku Laurikka Wene-Wiolin pitkäaikaisen johtajan Erkki Nurmen astuttua sivuun vuoden 2017 kiertueen jälkeen. Kahden kirkokonsertin lisäksi laulettiin retken aloittanut viihdekonsertti Ravintola Partarannassa, jonka johti Wiolin taiteellinen varajohtaja Lauri Mauranen. Muistelokonsertissa tehtiin jälleen uusi aluevaltaus, kun wenekuoro suuntasi Kirkkonumelle komeaan Pyhän Laurin Kirkkoon.
2017 Uukuniemi – Kerimäki – Kesälahti. Wenekuoro vastasi viimein Seppo “Paroni” Paakkunaisen kutsuun ja suuntasi kulkunsa uudelle aluevaltaukselle Uukuniemelle, jossa odottikin hieno vastaanotto myös Uukuniemi-seuran taholta. Soutupäivinä nautittiin Puruveden upeista hiekkarannoista, paratiisimaisista yöpymispaikoista, porukan musikanttien jamittelusta ja letkeästä tunnelmasta; koko retki oli yhtä juhlaa, mitä kuvastaa myös termin “esikaronkka” ilmestyminen wenekansan sanavarastoon.
2016 Lemi – Imatra – Lappeenranta. Wene-Wiolin 30. juhlaretki! Helteet hellivät ja wenekansa löysi itsensä mm. Imatralta lekottelemassa hawaijilaistyylisessä rantabaarissa, ässää! Alkuvaiheessa vierailtiin neliäänisen virsilaulun mahtipitäjässä Lemillä WiO:n kesäretkeläisten seurassa, Lappeenrannan juhlakonsertissa laulettiin kolmen kapun voimin ja bakkanaalissa herkkujen päätähtenä – tottakai – aitoa Lemin särää.
2015 Pälkäne – Kangasala – Längelmäki. Roineen armaisten aaltojen äärellä hienoja keikkapaikkoja, vaihteeksi ennätyskylmä WW-viikon sää, hollantilaisen basso-osaston beatboxausta ja eeppinen paljubakkanaali.
2014 Lieksa – Juuka – Paateri. Ammoisia Pielis-legendoja uhmaten soudettiin Kolin upeissa maisemissa ja nautittiin helteistä; viimeisellä keikalla jopa lähes saunamaisissa lämpötiloissa.
2013 Sulkava – Savonlinna – Punkaharju. Wene-Wiol tiettävästi ensimmäistä kertaa Savonlinna Cityn huudeilla: konsertti Savonlinnan tuomiokirkossa täydelle salille ja viikko täynnä maittavia elämyksiä Puruveden muikkujen ja upeiden maisemien parissa. Matkalla Punkaharjulle kuoro sai myös nauttia jazzlegenda Paroni Paakkunaisen ja rouvansa oivasta vieraanvaraisuudesta.
2012 Vihti – Lohja – Mustio. Jälleen uusi aluevaltaus Wene-Wiolin näkökulmasta logistisesti erinomaisella Länsi-Uudellamaalla, jossa wenekuoro pääsi nautiskelemaan hienoista kartanomaisemista, tutustumaan oikeaan kartanoelämään heinätöiden merkeissä ja laulamaan upeissa vanhoissa kirkoissa. Legendaarisena kohtanaan mainittakoon myös “tutustuminen” Karjalohjan paikalliseen nuorisokulttuuriin.
2011 Ruokolahti – Joutseno – Savitaipale. 25. weneretki. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin senioreille oma osuus loppuun, jolloin veneitä oli peräti viisi ja mukana ennätysmäärä wenewiolisteja – päätä ei huimannut vaikka helle ja ukkonen vaivasivat ja Ferrari-veneellä mitattiin WW-soudun huippunopeuksia.
2010 Kontiolahti – Joensuu – Rääkkylä – Liperi. Pohjois-Karjalan helteet ja biitsit hellivät, tällä kertaa WW myös debytoi Joensuun torilavalla viihdekonsertin merkeissä.
2009 Kuhmoinen – Sysmä – Heinola. WW ensimmäistä kertaa kunnolla Päijänteellä! Ja reissu olikin melkoisen uraauurtava, mm. jo siksikin että veneuintia harrastettiin vain kerran koko retken aikana (ja sekin hampaat kalisten…)
2008 Kangasniemi – Hirvensalmi – Otava. WW Puulajärvellä, jossa paikoitellen huimat aallot suurella selällä uhmasivat kuoroa ja yhtenä matkaveneenä ollutta 107-vuotiasta ruuhea nimeltä Pien-Sievä.
2007 Sulkava – Puumala – Anttola. 21. weneretki ja bakkanaalissa unohtumaton savusauna-elämys.
2006 Taipalsaari – Joutseno – Imatra – Ruokolahti. 20. weneretki, Wene-Wiol myös telkkarissa Ylen paikallisuutisissa. Loppumatkasta suurkuoron kanssa liikuimme jo neljällä veneellä.
2005 Ruovesi – Pohjaslahti – Murole – Kuru. Wene-Wiol ensimmäistä kertaa Pirkanmaan vesillä; toistaiseksi retken historian läntisin reissu.
2004 Punkaharju – Kerimäki – Villala – Kesälahti. Punkaharjulla perinteisen kirkkokonsertin lisäksi oli myös viihdekonsertti.
2003 Suomenniemi – Savitaipale – Himalansaari – Ristiina. Niin ikään legendaarinen retki Uppotukki-veneen kanssa.
2002 Vehmersalmi – Uusi Valamo – Tuusniemi. Legendaarinen vierailu Uuden Valamon ortodoksiluostarissa.
2001 Pyhäselkä – Rääkkylä – Liperi – Savonranta. Toinen vuosi Pasia kyyditen aurinkoisella säällä ja loistavien päiväruokien tahtiin.
2000 Otava – Hirvensalmi – Kangasniemi. Vihdoin löytyi Puulalta tarpeeksi Iso Kuikka, kirkkovene, johon kaikki mahtuivat! Bachin 250 v. syntymäpäivää muistettiin Singet dem Herrn -motetilla.
1999 Rantasalmi – Kangaslampi – Enonkoski – Savonranta. Bachia kahden motetin ja kolmen kirkkoveneen voimin.
1998 Puumala – Anttola – Ristiina. Hulvatonta menoa kalliomaalausten jäljillä.
1997 Punkaharju – Sulkava – Puumala. Kaikkien aikojen kostein veneretki, mutta viimeiset illat sateenkaarineen ja auringonlaskuineen korvasivat kaiken.
1996 Joutseno – Ruokolahti – Taipalsaari – Lappeenranta. WW täytti 10 vuotta, Kotimaan Katsauksessa näyttiin.
1995 Eno – Joensuu – Rääkkylä – Liperi. ”Vetää vertoja Radion Kamarikuorolle”, hehkutti ensimmäisen konserttipaikkamme kanttori.
1994 Heinävesi – Outokumpu – Tuusniemi – Kaavi. Ennätyshelteinen sää, ennätyshaastava ohjelmisto ja lopuksi rapujuhlat.
1993 Kotka – Pyhtää – Vehkalahti – Haapasaari. Mukana myös menestyksekäs osallistuminen Kotkan meripäivien laulukilpailuun. Haapasaareen mentiin lopulta kuitenkin moottorilla.
1992 Lahti – Asikkala – Hollola. Hairahdus Päijät-Hämeeseen, missä vaihteeksi myös satoi.
1991 Saari – Kerimäki – Kesälahti – Punkaharju. Tauotonta päivänpaistetta, karhunsyöntiä ja juustofondue-karonkka.
1990 Savitaipale – Joutseno -Imatra – Taipalsaari. ”Kakkonen on ykkönen!” Wene-Wiol ensi kertaa kahdella veneellä.
1989 Rääkkylä – Kitee – Liperi. ”Hatunnosto Hannu Marjamäelle tyylikkäästä ohjelmanvalinnasta”, kirjoitti paikallinen kriitikko mm. stahanovilaisesta “Jesu, meine Freude”:stamme.
1988 Juuka – Nurmes – Lieksa. Tuulisella Pielisellä korotettiin veneen laitoja ja päivässä soudettiin Nurmeksesta Lieksaan, kun parilla porukasta ei ollut kuivaa makuualustaa metsässä yöpymiseen.
1987 Joutseno – Ruokolahti – Taipalsaari. Debyyttiveneilijöiden legendaarinen liikkeellelähtö vastavirtaan Vehkataipaleen pumppuasemalta!